Auringonkukkaraportti

Hih, sny:ni maaliskuun paketissa löytyneet auringonkukkasiemenet toimivat miltei päivittäisenä välimuistamisena :-). Tänään kukat pääsivät jo muuttamaan isompaan ruukkuun, katsotaan miten heille siellä käy, ja muistammeko nostaa heidät joka yö lämpimään...

Pikkuveli muuten kaatoi pikkuruukunsa jolloin suurin osa sen siemenistä päättivät jättää kasvamatta, neidin ruukussa siemenet viihtyivät paremmin (vähemmän häiriköintiä...)

Säg aldig två kaniner...

...och att göra bara två påskharar är också det omöjligt. De här svängde vi ihop under eftermiddagen/kvällen.

Jag hade tänkt att vi kunde behålla två (en per barn) och ge de tre övriga till grannens barn. Men det gick ju inte, alla sover nu i unga frökens säng. Vi får säga som Ingrid brukar i Katerina Janouschs Ingridböcker: Sy fler påskharar i morgon!

Beskivningen hittas förresten i Allers, där man också hittar mall för haren.

Our easter bunnies wish you all a Happy Easter! If you want to make your own, check out the links in the Swedish text above. Make sure you have lots of old odd pieces of cloth, and loads of filling materials as you probably won't be able to make just one. We plan to continue tomorrow...

Moi Salainen Neuleystäväni!

Ja suuri kiitos jälleen kerran ihanasta paketistasi!

Tänään seisoin pysäkillä odottamassa bussia, kun huomasin saaneeni viestin emolta saapuneesta paketista! Joten kiitos myös emolle loistavasta ajoituksesta - lankakaupan ja ruokakaupan välissä siis poikkesin postiin!

Kotona paljastui sitten, että taikapallo on loistava lankalähetys lapsiperheelle.

Pallo pääsi heti syliin, joskin sieltä myös karkuun.

Kovin harmaalta tuo pallo näytti, mutta tarkka silmä huomasi jotain pastellinväristä sen sisällä. Kiinnostava äänikin kuului, kun pallo vieri pitkin lattiaa. Tuo harmaa väri paljastui Garntjänstin ekologiseksi puuvillaksi, kaksi kerää! Garntjänst/Kilafors garniin liittyy aika kivoja muistoja 90-luvun loppupuolelta, joten kiitos sny - tuo taisi olla parempi lankavalinta kuin mitä osasit aavistaa :-).

No, sitten alkoi paljastumaan lisää juttuja - pirteä vaaleanvihreä nauha lähti heti neidin askarteluun (joskin sain takaisin valokuvausta varten) - ja kun muumitikkaritkin alkoi näkymään, niin äidin kerimisvauhtia kiihdytettiin. Ei taida näkyä kuvassa, mutta toinen tikkari on jo puoliksi syöty. Ja sny: Hyvin osasit valita tikkarit, juuri nuo muumitikkarit ovat niitä syömiskelpoisia!

Nuo pastellivärit jotka näkyi hieman alussa olivatkin kolme pirtsakkaa kerää Miami-lankaa! Tähän en olekaan ehtinyt tutustua, tuntui kivalta ja pehmeältä, ja muistutti Samos-lankaa. Kerittäessäni niitä ajattelin jos niistä virkkaisi lasten kevätpipoa... ja paketin sisältä ilmestyikin virkkukoukku! Toisaalta on ihan mahdollista, että teenkin niistä pääsiäismunia - niihin kun löytyi ohje kerän sisältä.

 Kuvassa on mukana kolme meidän omaa pientä pääsiäiskananpoikaa, jotka heti tulivat katsomaan kerän sisältä löytyneitä leikkikavereita! Kindermunat laitettiin piiloon odottamaan - tässä taikapallossa oli tälle päivälle jo riittävästi jännitettävää, jatketaan näillä pääsiäisenä ;-).

 Enkä tainnut vielä mainita - kerässä oli myös rairuohosiemeniä, pienet lintuset saavat pääsiäiseksi kodin:

Ja meistä kuoriutuu kohta todelliset himoviljelijät sny:n ansiosta. Sillä onhan meillä viime kuun paketin auringonkukatkin tulossa (ne pääsivät ruukkuihin vasta viime viikolla, pientä vihreätä näkyy jo. (Jos lasten lääkeruiskua ihmettelette, niin sillä on hyvä kastella, ruukut kun ovat niin pieniä...)

Got the second package from my secret friend in the Finnish spring 2014 SNY. The pictures speak for themselves, I think. And getting a mystery ball is absolutely superb when you have kids!

Muminmamman

Men vad skorstenen blivit stor
på huset där min MAMMA bor!

Harmi etten löydä tästä kaunokirjoitusfonttia, silloin tuo sitaatti ehkä hahmottuisi paremmin. Lapsena en tykännyt muumeista (olivat pelottavia, ja lisäksi ainakin Ruotsin telkkarin lastenohjelmassa pyöri muumi-tv-sarja, jossa näyttelijät (muistaakseni Pöysti oli muumipeikkona) riisuivat muumipäänsä ja ilmoittivat, että nenät ovat vain täynnä heinää. Pettymykseni oli valtava, ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että noin ei saisi lastenohjelmassa tehdä. No, 70-luvun ruotsalaiset lastenohjelmat olivat välillä tuollaisia, tulihan siitä todellisia helmiäkin (=Fem myror...).

No, takaisin asiaan. Meillä oli kotona vain yksi muumikirja, Hur gick det sen?, ja tuo sitaatti on siis siitä. Loogisena ihmisenä en oikein tykännyt siitäkään, mutta riimit ja kuvat jäivät silti mieleen, ja osaan edelleen pitkiä osia ulkoa. Olen myös tullut sen verran eteenpäin muumitraumani suhteen, että nykyään tykkään tuosta kirjasta. Onneksi, koska lasten kanssa pitää vierailla Muumimaailmassa, ja viime kesän laivareissulla uskalsin jopa Muumipeikkoa halailemaan - on muuten ihanan pehmeä!

Mutta nyt harhailen taas. Ehkä ei aiheesta mutta kuitenkin. Tässä hän nyt on, Muumimamma! Ja kuten eräs nuori neiti minulle kertoi: Lempimuumihahmosi on Muumimamma, koska hän on äiti ja sinä tykkäät äideistä - - - pieni mietintätauko, sitten jatkui: - - - joita sinä et tunne...

Silmät tosiaan vielä puuttuvat, kun pitää ensin löytää hyvä liimatuubi. Vilttikangasta olen jo hommannut.

Seuraavaksi tekisi mieli tehdä Nuuskamuikkunen. Paitsi pitänee ensin palauttaa kirja kirjastoon, laina on  uusittu aika monta kertaa jo. Kirja on siis Laura von Knorringin Mukavat Muumiamigurumit.  Ja poika vaatisi "Mulen!" elikkä Hemulia tekemään, mutta siihen pitäisi ensin hommata harmaata ja lilaa lankaa. Novitan Kartanon tai mikä lie Kotiväen seuraaja (niitä oli kaksi) värivalikoimaa on tutkittu, siitä löytyisi.

Pääsin maaliin!

No niin, talven kestoprojekti valmistui! Syyskuussa kun aloittaa niin ehtii näköjään ilman suurempaa stressiä saada neljä paria villasukkia valmiiksi kevääseen mennessä. Eli päätin jo kesällä, että tänä talvena haluan neuloa tyttären kerhon ohjaajille villasukat. Syksyllä sitten huomasin että ohjaajia on tänä vuonna yksi enemmän, eli kokonaiset neljä. Joten piti aloittaa heti. Viidennellekin olisi ehkä ehtinyt, mutta kivempi näin, ei stressiä siis ainakaan tästä!

Neljännelle ohjaajalle valikoitui Knittyn Maeva-sukat. Näitä olikin ihanaa neuloa, ohje oli täydellinen ja siinä oli sopivasti tekemistä! Lopussa sitten mokasin, enkä toistanut viimeisiä kierroksia riittävän monta kertaa, mutta varret olivat jo näin ihan riittävän pitkät, ja pysyvät erittin hyvin jalassa, joten lopulta päätin jättää korjaamatta ja tein toisesta sukasta samanlaisen.

Minulla ei ole käyttökokemusta tästä langasta (Lana Grossa Meilenweit), mutta ainakin tämä neulomiskokemus on hyvä. Helppo lanka, ja tätä keltaista oli kivaa muutenkin näin keväällä! Harmaat kohdat näyttävät helposti kuvissa sinisiltä, mutta ovat todellisuudessa sellaista miellyttävää harmaata.

Seuraavaksi pitää keksiä tapa pingottaa kaikki sukat, niin että ne näyttäisi hyviltä myös paketeissaan eikä vain jaloissa.

These Maeva socks from Knitty have been such a joy to knit. The yellow (and grey) yarn, the beautiful, well-written pattern! All I had to do was lean back, knit and enjoy the math of the pattern that so perfectly composed these socks! The last pair of socks for DD's playschool teachers are thus finished, well in time, and now all I have to do is figure out how to block socks, so that they'll look beautiful also when wrapped up and not just on my feet.

Oh yes, and the confession: I did not make enough repeats of the ribbing. Not due to shortage of yarn or anything, I just made a mistake on the first sock, and then decided to make the same modification on sock #2 as the socks were long enough after all. I did consider fixing the mistake, it would have been a quick and easy fix, but decided it unnecessary.